Nyhtöpossuhampurilaiset

Nyhtöpossuhampurilaiset
Tänään hiihtoloman torstaina meillä syödään pulled-pork hengessä täytetyt hampurilaiset.

Sämpylät 

päätin leipoa itse, koska on ihana taistella taikinaan sitkoa nyrkein. Muunsin hiukan Suklaapossun ohjetta jauhojen osalta. Kuivahiivan korvasin tuorehiivalla.

2,5 dl vettä

4 rkl maitoa

20 g hiivaa

2 rkl sokeria

ripaus suolaa

2 rkl voita

6,5 dl spelttijauhoja

0,5 dl karkeaa ruisjauhoa

1 dl karkeaa vehnäjauhoa

Lämmitin veden vedenkeitimessä ja lisäsin maidon. Sopivaan lämpötilaan lisäsin hiivan ja sokerin. Sekoitin toisessa astiassa jauhot, suolan ja nypin voin sekaan. Hiiva oli tällä välin alkanut hiilidioksidin tuotantonsa. Lisäsin nesteeseen kanamunan. Sen jälkeen jauhot 10 minuutin nyrkkialustuksena. Aika tiivistä taikainaa tuli, vähentäisin ehkä hiukan spelttijauhon osuutta. Vaihtaisin myös sokerin pieneen määrään hunajaa - oivalsin tämän vasta leipoessani. Kohotus riittävä kaksikertaiseksi uunin pankolla :) Leivoin kahdeksan sämpylää ja  jälleen hyvä kohotus pellillä. Kylmään uuniin kippoon 2 dl vettä ja kuummennus 200 asteeseen. Voitelin kohonneet sämpylät keltuaisella, jossa ripaus vettä. Paistetaan kypsiksi.

Nyhtöpossun 

tein possun kylkipalasta Puolialastoman kokin ohjeella jo edellisenä iltana. Aika makea kastikkeesta tuli, mutta olipahan itse tehty. Ehkä ensi kerralla reilusti vähemmän sokeria ja chiliä enemmän - tulisuutta mukaan. Lämmitin lihan ja lisäsin kastiketta ja annoin hiljalleen makean seoksen karamellisoitua lihan pintaan.

Majoneesin

valmistin myös itse. Töissä opetan majoneesin tekemisen heterogeenisten seosten yhteydessä. Sinapin avulla yhdistän veden ja öljyn, kanamunan keltuainen toimii hyvänä lisäemulgaattorina. Nyt ohjeeni oli seuraava mukaillen aiemmin mainitsemaani bloggaria: 

kanamunan keltuainen

reilut 2 tl konjakkisinappia

1 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä

0,5 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä

Mausteiksi löytyi kaapista:

tomaattiketsuppia

valkoviinietikkaa

kapriksia silputtuna

valkosipulia ja sipulia hienonhienona paloina

suolaa ja chilipippuria.

Keltuaiseen lisätään sinappi ja ohuena nauhana koko ajan sekoittaen (vispilällä) kaadetaan öljyseos joukkoon. Maustetaan ja annetaan tekeytyä. 

Huomaan yhä useammin tekeväni näitä, ennen kaupasta valmiina ostamini, kastikkeita itse. Maku on aivan uskomattoman raikas omatekoisena. Koska käytämme kastikkeita ja majoneeseja harvakseltaan, en koe niiden tekemistä työlääksi ensinkään - jännittäväksi ennemmin.

Nyhtöpossuhampurilaiset maistuivat!

Jälkiruokana söimme Kaisan tekekemiä pätkismuffineja suklaakreemikuorrutteella. Makeaa mahan täydelle!

Kässehtien

Jouluviikon sunnuntaina, ensimmäisenä lomapäivänä syyslukukauden jälkeen, aikataulutin joulun alusaikaa, jotta ehtisin saada joulun valmiiksi. Pyysin perheeni apua, koska halusin välttää yliväsymystä ja marttyyri-äitiyttä. - Tiesin töitä riittävän kaikille, vaikka monet työt menisivät kätevimmin minun tekemänäni. Perhe kyseli, mitä kaikkea olisi ohjelmistossa. Ensimmäisten joukossa mainitsin saunan pesun, jonka tyttäreni kyseenalaisti täysin. Miksi ihmeessä se pitäsi pestä. - No, koska niin vain on tehty iät ja ajat: joulusaunan kuuluu olla putipuhdas.

"Elä höyryä" -ohjeen sain tuttavaltani -ehdithän saunan pestä vaikka uudeksi vuodeksi. Maanantaiaamun kirkkaana hetkenä, juuri ennen ylösnousua, päätin noudattaa saamani rintanapin ohjeistusta. Miksi ihmeessä lähtisin suorittamaan joulua, kun sitä ei minulta kukaan muu odota kuin minä itse. Tuntui hyvältä kuulla puolison kannustus töiden toppuutteluun. " Ehitään me. Istuhan hetkeksi ja jatketaan sitten." - Ja hyvä joulu saatiin.

Oli kystä kyllä: porkkana-, lanttubataatti- ja jopa imelletty perunalaatikko. Kinkku paistettiin aatonaattona ja yöllä kokonnuimme sitä koko perheen voimin lämpöisenä maistelemaan. Paikalliselta savustajalta olen jo vuosia hakenut parasta savu- ja kylmäsavukalaa ikinä joulupöytään. Innostuin jopa itse tekemään, mukaillen reseptiä hiukan, kastikkeen kaloille. Suosittelen!

                                    Remoulada-kastike:

                                2 dl herkkumajoneesia

                                2,5 dl Creme Fraichea

                                2 rkl hienoksi silputtua kaprista

                                1 maustekurkku hienona kuutiona (käytin pikkukurkkuja 5 kpl)

                                5 rkl ruohosipulia hienonettuna

                                1 rkl sinappia (konjakkisinappia joulutorilta ostettuna)

                                6 anjovisfielttä pieninä paloina

                                ripaus valkopippuria

Ulkoisten joulun perinteiden merkitys pieneni tänä jouluna - joulu on todella sisäinen olotila. Onhan meillä kaunis joulukuusi olohuonetta valaisemassa, jouluvalotkin saatiin tuomaan lämpöistä tunnelmaa ikkunoihin. Perussiistiä, ei putipuhdasta - armollista ei vaadittua. Leppoinen olisi sana joka kuvaa tämän joulun tunnelmaa. Kässehtien tässä kotosalla on mieli levännyt ja keho rentoutunut.